diesel moottori toiminta

Dieselmoottoria voidaan kutsua myös puristussytytysmoottoriksi erotuksena otto- eli kipinäsytytysmoottorista. Dieselmoottorista käytettiin Suomessa aikaisemmin melko yleisesti myös virheellistä nimitystä "tasapainemoottori". Dieselmoottori voi toimia monilla polttoaineilla, dieselöljyn tai polttoöljyn lisäksi erilaisilla teollisuusliuottimilla (yksi Suomessa tunnettu tällainen on LIAV), biodieselillä, jota valmistetaan öljykasveista ja raskaalla polttoöljyllä. Dieselöljyn on lämpösisältö hieman korkeampi kuin bensiinillä ja toisaalta öljy on hitaammin höyrystyvänä paloturvallisempi. Dieselmoottorin taloudellisuutta lisää se, että dieselöljyä saadaan öljynjalostuksesta helpommalla kuin bensiiniä. Kevyt polttoöljy erottuu raakaöljyntislauksessa, mutta bensiini joudutaan käyttämään vielä vakiointikolonnissa nestekaasun erottamiseksi. Lisäksi bensiinin oktaanilukua voidaan joutua parantamaan. Polttoaine ruiskutetaan sylinteriin ruiskutussuuttimen pienten reikien läpi korkealla paineella. Reikien halkaisija riippuu moottorin rakenteesta, iästä ja koosta. Yleensä reiät ovat halkaisijaltaan enintään noin 0,5 mm.

latausjärjestelmä

Autossa (ja samankaltaista teknologiaa edustavissa laitteissa kuten moottoripyörät, traktorit, pienet lentokoneeet jne.) sähköjärjestelmä on yleensä varustettu akulla, jotta sähköä olisi käytettävissä myös silloin, kun moottori ei käy (esim. juuri käynnistystä varten). Tällöin järjestelmään kuluu myös laturi, joka moottorin käydessä tuottaa sähköä akun latausta varten. Tällainen laturi on siis pieni generaattori, joka muuttaa moottorista saatavaa mekaanista energiaa sähköenergiaksi. Laturin toiminta perustuu induktioon, fysiikan ilmiöön jossa muuttuvassa magneettikentässä olevaan johtimeen muodostuu sähkömotorinen voima. 

moottorin ohjaus järjestelmät

sytytys

Tulpanjohdoissa on vastusta n.5-10Kilo-ohmia

Kuvassa sytytyspuola joka antaa tarpeeksi suuren jännitteen sytytystulpalle kun moottorin ohjaus (ecu) näin määrää kampiakselin asentotunnistuksen avulla jotta kipinä saadaan oikeaan aikaan oikeassa ajassa kiertoon nähden.


sytytys järjestelmiä on kolme

yksitäiskipinä
kaksoiskipinä
yksikipinä

sytytystulpa

 sytytystulpalla sytytetään ilma poltoaine seos palotillassa. sytytys tarvitsee myös kampiakselin asento tunistuksen sytytäksen oikean aikaan

kuvassa kampiakselin asentotunnistin joka auttaa moottorin ohjausyksikköä selvittämään työkierron vaiheet ja oikean ajoituksen kipinälle ja ruiskusuuttimien suihkuttamiselle


                                              ruiskutus

kaasuläppä

kaasuläppällä säädetään ilman määrä moottorille. 

suutin

suutimella anetaan oikea määrä poltoaineta koneelle. suihktus tasaus säädetään moottorin pyörintä nopeuden mukaan.

                                                         
Moottorin käyttöolosuhteet

Kylmäkäynnistys

Kylmäkäynnistyksessä on varmistettava syttymiskelpoisen seoksen määrä sytytystulpan alueella. Olosuhteet tunnistetaan jäähdytysnesteen lämpötilaa mittaavan anturin kautta. Polttoainesuuttimien aukioloaikaa säätämällä voidaan vaikuttaa seoksen laatuun.


 Lämmityskäyttö

joutokäyntiä säädetään sytytyksellä ja ilman määrällä.

 Kiihdytys

Kiihdyttäessä tarvitaan paljon tehoa, joten moottoriin syötettävää seosta rikastetaan. Lambda-anturi lakkaa toimimasta hetkellisesti ja moottori voi väliaikaisesti tuottaa enemmän tehoa riippumatta päästöistä. Kiihdytykseen vaikuttavat kaasupolkimen asento tunistus.

Täyskuorma-ajo

Täyskuorma-ajossa rajoitetaan pyörintänopeutta ja poltoaineen syötön rajoitusksella. Tehon tarve täyskuorma-ajolla on myös suurimmillaan, joten seosta säädetään rikkaammalle.

Osakuorma-ajo

Osa-kuorma-ajossa moottorin toiminta pyritään asettamaan polttoaineen ominaiskulutuksen minimin rajapintaan. Palaminen on hidasta, kun käytössä on laihempi seos. Sytytystä siis aikaistetaan, että seos ehtii palamaan kunnolla.